Olen kirjoittanut itse verkkosivustoni sisällön (eli sitä ei ole tuotettu tekoälyllä, vaikka uusista työkaluista onkin paljon hyötyä). JHL on tukenut kuntavaalikampanjaani.

• Lisätään hyvinvointia kulttuuri- ja liikuntapalveluita kehittämällä.

• Parannetaan jokaisen mahdollisuuksia harrastaa, tulotasosta ja iästä riippumatta.

• Kulttuuri työllistää: tarjotaan tekijöille edullisia ja pysyviä työtiloja.

Kulttuurilla ja taiteella on ollut aina paikka sydämessäni. Säästöjen ja leikkausten leimaamana aikana on entistäkin tärkeämpää tunnustaa kulttuurin vahva vaikutus hyvinvointiin, terveyteen, työllisyyteen ja työssä jaksamiseen.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kuten vaikka kirjasto- ja museopalvelut, tuottavat hyvinvointia monella tavalla. Ne luovat kaupunkilaisille merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä elämään, ehkäisevät syrjäytymistä ja pitävät aktiivisena ja toimintakykyisenä. Minusta palveluiden toteuttamisessa kannattaa ehdottomasti hyödyntää monialaista ja sektorit ylittävää yhteistyötä, ja osallistaa turkulaiset mukaan niiden suunnitteluun.

Myös Turussa tarve torjua yksinäisyyttä ja osattomuutta muun muassa harrastustoiminnan keinoin on lisääntynyt. Vapaa-ajankenttä yhdistyksineen on pyrkinyt vastaamaan tarpeeseen ketterästi, mutta ilman kunnollisia resursseja palvelut eivät toimi. 

Se, että jokaisella meillä nauttia kulttuuria ja harrastaa mielekkäällä tavalla, ei ole valitettavasti itsestäänselvyys. Kuntalaiselle edullisilla ja lähellä olevilla palveluilla edistetään yhdenvertaisuutta. Palveluja on tuotettava tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille.

Kulttuurilla on myös työllistävä vaikutus — kulttuurityöläisenä luovan alan ilot ja haasteet ovat tulleet minulle tutuiksi. Esteettömistä ja edullisista tiloista on yleisesti Turussa pulaa, eikä tilanne ole kovin kummoinen kulttuurintekijöidenkään näkökulmasta. Usein pelkkä pöydän kulma läppärille ei riitä, vaan työskentelyyn tarvitaan oikeasti tilaa. Taiteen- ja kulttuurialan toimijat ansaitsevat toimivat työtilat, joiden pysyvyyteen voi suhtautua levollisin mielin.

Minusta elinvoimainen kaupunki on myös kulttuurikaupunki. Panostaminen kulttuuriin luo kaupungista vetovoimaisen ja houkuttelevan esimerkiksi työvoimalle ja matkailijoille.

• Arvostetaan kaupungin työntekijöitä noudattamalla reiluja työehtoja ja puuttumalla uupumiseen.

• Työntekijöitä on oltava riittävästi, jotta hommat sujuvut! On varmistettava, että esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa on tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa ja ryhmäkoot pidetään pieninä.

• Palkkaus on vastattava työn vaativuutta.

• Työehtoshoppailun, eli työntekijöiden siirtäminen halvempiin ja heikompiin työehtosopimuksiin näennäisen kilpailuedun vuoksi on loputtava.

• Kaupunki säästää sairaspoissaoloissa, kun työntekijät voivat hyvin. Panostetaan siis työhyvinvointiin.

• Ulkoistaminen voi heikentää palveluita merkittävästi, joten turvataan julkiset palvelut.

• Vaalitaan lähipalveluita.

• Tehdään Turusta kaupunki, jossa kenenkään ei tarvitse kohdata syrjintää tai pelätä turvallisuutensa puolesta.

Turun pitäisi olla reilu työnantaja, joka pitää huolta työntekijöidensä jaksamisesta. Henkilövähennykset eivät tuo aina todellisia säästöjä, sillä ne saattavat johtaa palveluiden laadun heikkenemiseen. Lisäksi esimerkiksi naisvaltaisten alojen palkkaus on vastattava työn vaativuutta, ja tähän voidaan vaikuttaa kuntatasolla!

Reilussa kaupungissa peruspalvelut pystytään tarjoamaan kaikille laadukkaasti ja helposti lähestyttävissä paketeissa, myös siis heikommassa asemassa oleville. Turussa on hienoja asuinalueita. Palveluiden, kuten koulujen, harrastustilojen ja kirjastojen, pitäminen lähellä on tärkeää saavutettavuuden kannalta ja se ennaltaehkäisee alueellista eriarvoistumista.

Tarve yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyölle tuskin tulee koskaan häviämään. Työ yhdenvertaisuuden eteen on kuitenkin siinä mielessä kiitollista, että se hyödyttää meitä kaikkia.

• Tehdään kunnianhimoista ilmastotekoja: pidetään ekologiset ja sosiaaliset arvot mukana päätöksissä.

• Tehdään elvyttävää ja vehreää kaupunkisuunnittelua. Huomioidaan ympäristö- ja ilmastonäkökulmat rakentamisessa ja korjaamisessa.

• Suojellaan kaupunkien kasvillisuutta ja rakennetaan lisää lähivihreää, jotta selviämme sään ääri-ilmiöissä.

• Tehdään liikkumisesta kävellen, pyöräillen ja julkisilla sujuvaa.

Jotta Turusta saadaan hiilineutraali, on pyrittävä painottamaan ekologisia ja sosiaalisia arvoja kaupungin päätöksissä ja hankinnoissa. Meillä on vastuu huolehtia Itämerestä, lähimetsistä ja virkistysalueista.

Rakentaminen Turun virkistysalueita ja kaunista miljöötä suojellen on mahdollista. Myönnytykset ympäristön kustannuksella kertautuvat, joten ei ole ilmaston kannalta yhdentekevää millaiset ihmiset kunnassa päätöksiä tekevät. 

On ensiluokkaisen tärkeää turvata lähivihreä ja rakentaa sitä myös lisää, sillä vehreys on tärkeää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuessa. Kaupungeissa vaatimattomaltakin vaikuttava kasvillisuus on tärkeässä roolissa esimerkiksi helleaalloista ja rankkasateista selviämisessä.

Kaupungin on siis tehtävä ympäristöä kunnioittavaan kaavoitusta ja jatkaa panostamista saavutettavaan joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Fölillä liikkumisesta voitaisiin tehdä sujuvampaa keskustan ulkopuolella asuville, jotta liikkuminen lähiöiden ja palveluiden välillä olisi helppoa ilman omaa autoa.

Ja se paljon kiistelty ratikka... Suhtaudun siihen myönteisesti, jos se tehdään yhteistyössä ja taloudellisesti kestävästi. Raitiotie vastaa Turun kasvavan väkiluvun aiheuttamiin väistämättömiin liikkumistarpeisiin. Mielestäni ratikassa on kyse investoinnista, jolla pyritään helpottamaan ihmisten sujuvaa liikkumista ja siirtämään liikkumista henkilöautoilusta julkiseen liikenteeseen, vaikka merkittäviä hetkellisiä päästöjä sen rakentamisesta syntyykin.

• Edistetään kaupunkina kiertotalouteen siirtymistä.

• Tuetaan kiertotalousinvestointien syntymistä, turvataan toimiva koulutus, osallistutaan projekteihin ja helpotetaan kierrättämistä.

Huoli ympäristön ja ilmaston tulevaisuudesta, mutta toisaalta myös uudet liiketoiminnalliset mahdollisuudet ovat saaneet monet tahot tarkastelemaan ja kehittämään toimintaansa kohti kiertotaloutta. Kiertotalous ei perustu lineaariseen ”ota-käytä-hävitä”-talousmalliin, vaan siinä kerran kerättyjä luonnonvaroja pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkään ja käyttämään kerta toisensa jälkeen uudelleen. Kaupungit ovat kiertotalouden toteuttamisessa erityisessä roolissa, sillä ne vastaavat esimerkiksi koulutukseen, jätehuoltoon, kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvistä toiminnoista.

Käytännössä toimiva yhteistyö vaatii kuitenkin luottamuksen rakentamista. Johdonmukaisella politiikalla voidaan tukea kiertotalousinvestointien syntymistä. Kiertotalouden kannalta on tärkeää panostaa toimivaan koulutukseen, osallistua projekteihin ja helpottaa vaikka kierrättämistä keskustan ulkopuolella. Lisäksi itse kiertotalous voidaan pitää vahvasti osana kaupungin omaa strategiaa ja toimintaa.

Vaikka suuret panostukset kiertotalouden investointeihin kiihdyttävät koko ekosysteemin toimintaa, on hyvä huomioida myös pienemmät toimijat, jotka tekevät korvaamatonta työtä kiertotalouden parissa. Tämän vuoksi esimerkiksi mikroyrittäjien tukeminen neuvontapalveluilla, kohtuuhintaisilla työtiloilla ja verkostoitumismahdollisuuksilla vauhdittaa myös kiertotalousekosysteemien muodostumista.

Haluan, että Turku olisi tulevaisuudessa entistä vahvempi kiertotalouskaupunki. Siksi pidän aihetta esillä kampanjassani.

• Ratikka on noussut yhdeksi vaalien kuumaksi perunaksi. Erillistä kansanäänestystä ratikasta ei välttämättä tarvita, jos ehdokkaat ilmaisevat avoimesti mielipiteensä; minä olen ratikkamyönteinen ehdokas.

Suhtaudun ratikkaan myönteisesti, sillä se vastaa Turun kasvavan väkiluvun aiheuttamiin väistämättömiin liikkumistarpeisiin. Mielestäni ratikassa on kyse investoinnista, jolla pyritään helpottamaan ihmisten sujuvaa liikkumista ja painopisteen siirtämistä henkilöautoilusta julkiseen liikenteeseen ruuhkien ja melun vähentämiseksi. Föli ja raitiotie eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä: raitiotie vapauttaisi busseja laajemman reittivalikoiman kehittämiseen.

Raitiotien työmaat olisivat tietenkin hetkellisesti ärsyttäviä, mutta kuitenkin rajattuja ja ennustettavissa, ja samalla parannettaisiin esimerkiksi pyöräilyn mahdollisuuksia.

On totta, että investoinnin hinta-arvio on ajan edetessä noussut ja Turun taloudellinen tilanne voisi olla parempi. Kasvava kaupunki asettaa kuitenkin paineita jonkinlaisille joukkoliikenneinvestoinneille, ja raitiotie on mielestäni järkevä, jos se toteutetaan yhteistyössä ja taloudellisesti kestävästi.

Ratikan vastustajat ovat olleet vahvasti esillä ennen vaaleja. Raitiotien vastustaminen on tietenkin täysin sallittua ja hyvä juttu demokratian kannalta. Kannustan kuitenkin avoimin mielin tutustumaan myös sen rakentamisen hyviin puoliin, sillä mielestäni plussat voittavat tällä hetkellä miinukset.